Tulevaisuustaidot – Perttu Pölönen – Tunne Työ 2.0

Futuristi ja innovaattori Perttu Pölönen oli 4.11. puhujana Tunne Työ 2.0 -hankkeen järjestämässä webinaarissa hankkeen Teams-kanavalla. Pölönen puhui tulevaisuustaidoista. Webinaari oli kaikille avoin ja maksuton. Alla on tiivistys webinaarista.

Asiantuntijuus muuttuu

30 vuotta sitten asiat olivat hyvin eri tavalla: kommunikaatio, asiantuntijuus, johtajuus ja moni muu. Miten nykyään määritellään asiantuntijuus? Pölönen heitti esimerkin nuoresta someosaajasta, joka saattaa olla 17-vuotiaana alansa huippua ja tietää parhaimmat algoritmit ym. mutta joka ei näytä perinteiseltä asiantuntijalta eikä käyttäydy kuin stereotyyppinen ”jähmeä” asiantuntija. Asiantuntijan odotetaan edelleen monesti olevan tietyntyyppinen insinöörinkaltainen hahmo; ajatellaan, että ”sellaisen tyypin täytyy olla pätevä”.

Suhtautuminen uudennäköiseen asiantuntijuuteen voi olla vaihtelevaa. ”Nykyään tullaan kuitenkin eri kuorissa”, Pölönen sanoi. Roolit ja työtehtävät muuttuvat yhdessä teknologian kanssa. Internetin villitsemä nopea teknologinen kehitys on tehnyt sen, että sukupolvia jatkunut isältä-pojalle ja äidiltä-tyttärelle-tyyppinen tiedon ja taidon siirtyminen seuraaville sukupolville on katkennut. Nyt tieto siirtyykin varsinkin monessa tekniikkaan liittyvässä asiassa ns. alhaalta ylöspäin eli lapsilta vanhemmille. Nuorilla on tietoa ja taitoja, joita ilman vanhemmat eivät pärjää.

Tietokoneet versus ihmiset

Teknologiaa synnytetään ja kehitetään korvaamaan ihmistä. On normaalia, että koneet korvaavat ihmisen aiemmin tekemään työtä. Tekoälyä kehitetään tekemään sitä, mihin ihminen ei pysty, kuten vaikkapa opiskelemaan valtavan määrän uutta tietoa yhdessä yössä. Pölönen listasi seuraavanlaisia tietokoneiden ja ihmisten ominaisuuksia.

Tietokoneiden ominaisuuksia ovat oppiminen, tietojen paikantaminen, säännönmukaisuudet, keskittymiskyky, koneoppiminen, tunteettomuus, tiedon nopea prosessointi ja loputon kapasiteetti.

Ihmisten ominaisuuksia ovat opettaminen, maalaisjärki, moraali, mielikuvitus, myötätunto, empatia, abstraktio, dilemmat, merkityksen antaminen, unelmointi ja yleistäminen.

Ihmiset ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Ihmisten ymmärrys asioita kohtaan on ”leveää ja syvää”. Meidän ihmisten pitääkin ymmärtää, missä olemme hyviä ja parempia kuin koneet. Siinä missä koneet tykkäävät määritellyistä asioita, ihminen pystyy luovimaan ja ilmaisemaan ”hähmäisilläkin” termeillä ja tavoilla paljon asioita. Vastakkainasettelusta ei kuitenkaan ole hyötyä, koska me käytämme koko ajan teknologiaa.

Tulevaisuuden taidot

Pölönen ennustaa, että seuraavaksi tapahtuu inhimillinen vallankumous. Meillä ihmisillä on luonne, sydämensivistystä, ja ihminen pystyy olemaan läsnä. Inhimillisyys on ehdoton lisäarvo. Pölönen kuvaili, että ihmisen historia on kulkenut ns. lihaksesta päähän ja nyt päästä sydämeen. Vaikka asiat muuttuvat hitaasti, pitkällä tähtäimellä muutoksesta on vain hyötyä.

Pölönen listasi tulevaisuuden taitoja. Niitä ovat luovuus, nöyryys, sisu, motivaatio, sitkeys, uteliaisuus, huumori, rohkeus, kurinalaisuus, luotettavuus, innostus, ennakkoluulottomuus, itsetuntemus, kärsivällisyys, myötätunto, johtaminen, resilienssi, kysymysten kysyminen, kauneuden kokeminen, kekseliäisyys, spontaanius, kriittinen ajattelu, sisäinen kuuntelu ja pitkäjänteisyys.

Löydä itsestäsi se, mitä google ei pysty tarjoamaan

Työtä ja työn tekemistä ei voida ikuisesti tehostaa ja optimoida. Maailmasta pitäisi tehdä parempi paikka. Ei pitäisi arvottaa nopeutta vaan syvyyttä. Tässä on johtajuudelle haaste: uskalletaanko satsata sellaiseen, minkä kohdalla ei nähdä tuloksia heti. Esimerkiksi jos joukko ihmisiä tarvitsee lisäkoulutusta kyetäkseen suorittamaan työnsä hyvin, on loppujen lopuksi paljon halvempaa lisäkouluttaa heidät. Tekemättä jättämisen hintaa ei pystytä millään mittaamaan.

Meidän tulisi luottaa ihmisen pehmeyteen. Google ei katso sinua silmiin, ei kosketa eikä kerro rehellistä mielipidettä. Inhimilliset taidot kestävät aikaa. Kannattaa luottaa siihen, että nämä taidot tuottavat tulosta.

Nuorilta ei kannata kysyä liian laveasti, mikä sinusta tulee isona, vaan mieluummin esim. missä asussa tai millaisessa ympäristössä haluaisit tehdä töitä. On myös tärkeää karsia pois epäsopivat vaihtoehdot. Eli löytää se, mitä ei halua.