Mitä Tunne Työ 2.0 -hankekouluissa on meneillään?
Tunne Työ 2.0 -hankkeen Helsingin lukioiden koordinaattorina toimii Tunne Työ 2.0:n projektipäällikkö Piritta Ekroth, Espoon lukioiden koordinaattorina Jaana Björklund-Vuojala, Vantaan lukioiden koordinaattorina Antti Siltanen, Lahden lukioiden koordinaattorina Kalle Nieminen, Lappeenrannan lukioiden koordinaattorina Mira Kankkunen, LAB-ammattikorkeakoulussa Sari Jokimies ja Nuori Yrittäjyys ry:ssä Mari Laakso-Suutari.
Työelämälähtöisyyttä on hankelukioissa suunniteltu ja toteutettu monin eri tavoin. Helsingin lukioissa on työn alla mm. työelämäasioiden lisääminen opo-kurssille, cv-pajan kehittäminen, työpaikka- ja korkeakouluvierailujen kehittäminen etäopiskeluaikana, alumnien hyödyntäminen opetuksessa, työelämälinkkipankki, kkt (kansainvälisyys, korkeakoulu ja työelämä) -teemojen lisääminen oppilaiden omiin esityksiin, elokuvaprojekti, 5G-verkon opetuskokeilu, muotoilukurssi yritysyhteistyössä.
Espoossa on keskitytty lukion pakollisten kurssien työelämälähtöisyyden kehittämiseen. Oppilaita on haastateltu ja se on huomioitu kehitystyössä. Espoon lukioissa pyritään hyödyntämään Nuori Yrittäjyys ry:n palveluita työelämä- ja yrittäjyysyhteistyön kehittämisessä.
Vantaalla panostetaan lukioiden oman yritysyhteistyöverkoston luomiseen. Vantaan lukioissa tuotetaan ykkösluokkalaisille materiaalia, jonka avulla oppilaille avataan, millaisiin töihin tai jatko-opintoihin mitäkin ainetta opiskelemalla voi päästä.
Lahden hankelukiot ovat luoneet Tunne Työ 2.0:lle omat verkkosivut, joiden kautta he dokumentoivat hanketyötä. Opo-kursseja on tuunattu työelämälähtöisemmiksi. Myös esim. pitkän matematiikan kurssilla Todennäköisyys ja tilastot on opiskelijoita herätelty pohtimaan, mihin kaikkeen kurssin sisällöt liittyvät ja millä aloilla kurssin sisältöjä työelämässä tarvitaan. Lahden lyseossa on kehitetty jo paljon suitsutusta saanut Urheilijan brändi ja viestintä -kurssi. Kurssi johdattaa sisäisen yrittäjyyden käsitteen avulla urheilijan osaamisen tunnistamiseen, uran tukiportaiden rakentamiseen ja viestintätaitojen kehittämiseen. Lahdessa aiotaan ensi vuonna tehdä myös selvitys yritysten tarpeista ja halukkuudesta yhteistyöhön.
Lappeenrannassa työstetään mm. opiskelijakunta- ja osuuskuntatoimintaa. Miten hyödyntää toimintaa yrittäjyys-teemalla oppilaiden työllistymisen väylänä? Miten toiminta voitaisiin liittää osaksi lukion virallista kurssia? Osuuskuntatoiminnan käynnistyessä oppilailla tulee olemaan mahdollisuus mm. oman liikeidean suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työelämälähtöistä yhteistyötä tehdään myös LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.
LABissa työelämäyhteistyötä kehitetään mm. seuraavilla aloilla: fysioterapia, liikkumisen ohjaus, psykologia, hotelli- ja ravintola-ala sekä historia (esim. Saimaan kanavan matkailun kaupallinen merkitys). Suunnitelmissa myös: matkailuopintojen opiskelijat oppaina kaupungin kävelykierroksella, kurkistuskurssit ja ystävätoiminta.
Nuori Yrittäjyys ry:ssä on työstetty mm. Vuosi Yrittäjänä-, Oma talous haltuun- ja Let’s innovate -ohjelmia sekä Lukiolaisalumni kylään -kiertuetta.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0, Roy Koto 1989
