Ilmiö nimeltä elämä - syvällinen oppiminen – Kirsti Lonka – Tunne Työ 2.0

Kasvatuspsykologian professori, oppimisen tutkija Kirsti Lonka sai kunnian olla puhujana Tunne Työ 2.0 -hankkeen viimeisessä asiantuntija-webinaarissa 18.11. Lonka puhui tulevaisuuden osaamistarpeista ja syvällisestä oppimisesta. Webinaari oli kaikille avoin ja maksuton. Alla nostoja webinaarista. Elämä – loppumaton koulutusohjelma


Mitä on hyvä elämä - miten hyvä elämä ja oppiminen nivoutuvat toisiinsa?

Kuka määrittää, mitä on hyvä elämä, ja sen onko aikuisena kouluttautuminen, jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen osa hyvää elämää vai onko se välttämättömyys muuttuvassa maailmassa?


Lonka puhui siitä, kuinka tärkeää on, että ihminen hakeutuu koulutuksen pariin ja ottaa vastaan uutta. Jo Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”en ole lahjakas, olen vain utelias”.


Sisäiset mallit ja asiantuntijuus


Ihminen ei usko mitä hän näkee, vaan näkee mitä hän uskoo. Lonka puhui ihmisen sisäisistä malleista, jotka ovat tunnepitoisesti värittyneitä ”totuuksia” ja jotka ohjaavat muistia, havaintoja ja tarkkaavaisuutta. Sisäiset mallit eivät kopioi todellisuutta, vaan painottavat meille tärkeitä asioita. Tästä syntyy vahvistamisilluusio.


Lonka esitti, että ihminen kehittyy vähitellen asiantuntijaksi tietyllä alalla, kun hänen sisäiset mallinsa vähitellen muuttavat muotoaan tiedon ja kokemuksen karttuessa. Pelkkä iso tietomäärä ei tee ihmisestä asiantuntijaa vaan ajattelun pitää muuttaa muotoaan ja kehittyä laadullisesti – ihminen alkaa nähdä metsän puilta. Lonka kiteytti, että viisautta alkaa kehittyä, kun laaja-alainen älyllinen kehittyminen yhdistyy persoonalliseen kasvuun, etiikkaan, kypsään tunne-elämään ja suhteellisuuden tajuun.


Asiantuntijuudessa on sudenkuoppansa. Rutiiniasiantuntijan riskinä on ajattelun urautuminen ja kapeutuminen. Uutta luova asiantuntija taas pystyy rutiiniasiantuntemuksen lisäksi koko ajan kehittymään ja uudistumaan – ihminen muuttuu elämänsä aikana, halusi tai ei. Pedagoginen asiantuntija osaa auttaa muita ihmisiä kehittymään, oppimaan ja sivistymään.


Yhteisöt ja identiteetit


Oppiminen on myös sosiaalistumista tiettyyn kulttuuriin tai yhteisöön. Ihmisten roolit, asenteet ja arvot ovat usein staattisia ja jähmeitä – esimerkiksi työyhteisössä. Kun valinnat ja uskomukset alkavat olla osa identiteettiä, alkaa olla vaikea muuttaa omaa ajatteluaan tai toimintaansa – tai ymmärtää toisen näkökulmaa. Omia käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne ovat osa kulttuuria: esimerkiksi tilat säätelevät oppimista.


Motivaatio ja työn imun lisääminen


Lonka muistutti, että jokainen ihminen on kiinnostunut ja motivoitunut jostakin. Sisäinen/luontainen motivaatio tarkoittaa, että toiminta sinänsä on palkitsevaa. Ulkoinen motivaatio taas sitä, että tarvitaan pakkovaltaa, palkkioita tai rangaistuksia. Kun ihmisellä tarve näyttää muille tai olla muita parempi, puhutaan suoriutumismotivaatiosta. Sosiaalinen motivaatio liittyy taas haluun saada muiden hyväksyntää ja kuulua joukkoon – joka voi mennä kaiken muun edelle.


Työn imuun vaikuttaa oleellisesti se, että työn vaatimukset ovat tasapainossa voimavarojen kanssa. Lonka listasi, että voimavarana voi olla esimerkiksi sinnikkyys, taloudellinen tuki, johdon, opettajan tai ryhmän tuki, kontrollin tunne omasta työstä, toimiva kommunikaatio, harrastukset, työn ulkopuolinen elämä, virkistävä koulutus sekä vertaistuki.


Lonka painotti, että työuupumus ei ole ihmisen ominaisuus, vaan kuvaa jatkuvaa epätasapainoa voimavarojen ja työn vaatimusten välillä.


Kirstin viisi K-kirjainta: vuorovaikutuskoulutus pähkinänkuoressa


Kunnioita

Kuuntele

Kiinnostu

Kannusta

Kiitä


Longan tuottamaa kirjallisuutta suomeksi:


Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus.

Lonka, K. (2015) Oivaltava oppiminen. Otava.

Lonka, K. (2020) Oivaltava oppiminen. E-kirja. Otava.

Lonka, K. (2020) Selvitys koronapandemian lyhyen ja pitkän aikavälin hyvistä ja huonoista seurauksista koskien koulutusta, nuoria ja hyvinvointia. Heinonen, S., Elina, H., Aunesluoma, J.H., Meristö, T., Aunesluoma, J., Pantzar, M., Heiskanen, E., Hiilamo, H., Lonka, K., Vaattovaara, M.K. and Hukkinen, J., (2020). Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset: globaali järjestelmä ja Eurooppa. Tulevaisuusvaliokunta 00102 Eduskunta (s. 168-180). Helsinki ISBN 978-951-53-3756-6 (painettu); ISBN 978-951-53-3757-3 (verkkojulkaisu). 12 s. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Talvio, M. & Klemola, U. (2017) Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.

Tietoa julkaisuista ja muusta kirstilonka.fi -sivustolla




Viimeisimmät
Arkisto