Tunne Työ-hanketta arvioitiin vertaisarvioinnin, oppimismuotoilun ja visuaalisen fasilitoinnin menetelmin

Mitä olemme oppineet? Missä olemme onnistuneet? Mitä kehitettävää on yhä? Miten jatkamme? Mukamas Learning Design Oy fasilitoi ja visualisoi hankkeen arvioinnin keväällä 2019. 

 

Tunne Työ-hankkeessa toteutettiin arviointikokonaisuus kevään 2019 aikana, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa on onnistuttu ja ovatko toteutetut pilotit sekä toimintamallit tukeneet hankkeen tavoitteita. Arvioinnilla haluttiin saada tietoa siitä, onko hankkeessa onnistuttu pilotoimaan ja kehittämään rakenteellisia toimintamalleja, jotka jäävät aidosti elämään lukiokoulutuksen rakenteisiin hankkeen jälkeen. Lisäksi haluttiin saada tietoa siitä, onko yhteistyö ollut toimivaa, miten hankkeeseen on sitouduttu, onko hankkeen keskeisillä kohderyhmillä (johto, opetus- ja ohjaushenkilöstö, opiskelijat sekä työelämän edustajat ja yritykset) ollut aktiivinen rooli hankkeessa. Ennen kaikkea haluttiin tietoa siitä, mitä kehittämistoimenpiteitä tarvitaan jatkossa myös hankkeen päätyttyä vuoden lopussa 2019.

 

 

Tavoitteena oli laadullista, toiminnallista ja osallistavaa arviointia palvelumuotoilun ja vertaisarvioinnin menetelmin

 

Arvioinnin toteutussuunnitelma suunniteltiin yhteistyössä projektipäällikön, hankkeen koordinaattoreiden ja ohjausryhmän kanssa. Hankkeessa oli halu toteuttaa laadullinen, osallistava ja toiminnallinen arviointi, joka toteutetaan esimerkiksi hyödyntäen palvelumuotoilun ja vertaisarvioinnin menetelmiä. Hankeverkostossa tiedettiin, että vastaavanlaisia arvioinnin toteutuksia on toteutettu paljon ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen hankkeissa, joten oli hienoa lähteä kehittämään vastaavaa hankearviointia lukiokoulutuksen hankkeessa. 

Arvioinnista haluttiin tiivistä ja visuaalista arviointitietoa siitä, miten hankkeen toiminta tukee hankkeen tavoitteita ja miten hanketoimijoiden toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää niin, että se tukisi vielä entistä paremmin lukion opetussuunnitelman toteuttamista ja tulevaisuuden tuomia vaatimuksia. ”Hankkeen arvioinnin ei tarvitse olla tylsää ja puisevaa. Oleellista on toisilta oppiminen ja se, että arvioinnissa tuotetaan aidosti hyödyllisiä tietoja ja työkaluja hankeverkostolle toiminnan kehittämiseen” toteaa projektipäällikkö Suvi Kytöharju.

 

Arvioinnin toteuttamiseen, fasilitointiin ja visualisointiin haluttiin löytää ulkopuolinen kumppani. Yhteistyökumppaniksi arviointikokonaisuuden toteuttamiseen valittiin Mukamas Learning Design Oy. ”Arvioinnin kehittäminen on ajankohtainen ja kuuma aihe lukiokoulutuksessa. Tavoitteenamme oli löytää arvioinnin toteutukseen kumppani, joka pystyisi tarjoamaan osallistujille menetelmiä, joita lukiot voivat myös itse käyttää arvioinnin toteuttamisessa ja oppimisen tukena. Tässä tavoitteessa onnistuimme mielestäni täydellisesti. Mukamas Learning Design Oy:n ansiosta osallistujat oppivat arvioinnissa visuaalista fasilitointia ja oppimismuotoilun eri menetelmiä, joita voivat hyödyntää lukioissa” jatkaa Kytöharju. Pääfasilitaattorina toimi Mukamas Learning Design Oy:n iloinen ja innostava toimitusjohtaja Vilma Mutka ja visuaalisena fasilitaattorina, piirrustustaidoillaan hämmästyttänyt, lahjakas Maija Kotamäki.

 

Miten arviointikokonaisuus sitten toteutettiin?

 

Arviointiin osallistui noin 40 henkeä hankkeen toteuttajia, hankkeessa mukana olevien oppilaitosten opetus- sekä ohjaushenkilöstöä, lukion opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita. Arviointikokonaisuus sisälsi kolme osaa: Orientoitumisen (Howspace-alustalla), arviointipajapäivän 10.4.2019 ja visuaaliset tulokset sekä niiden läpikäynnin.

 

Arvioinnin osa 1. Orientoituminen

 

Arviointiin orientoiduttiin digitaalisella Howspace-alustalla. Tavoitteena oli, että jokainen tietää etukäteen ennen arviointipajaan tullessaan, mihin ovat tulossa, keitä on paikalla ja mitä arviointipajalla tavoitellaan. Howspace-alustalla työpajaan ilmoittautuneet esittelivät itsensä, osa kuvan kera. Arviointiin orientoiduttiin sillä, että alustalla osallistujat esittelivät, millaisia toimintamalleja ovat hankkeessa kehittäneet. Lisäksi jokainen jakoi lyhyesti onnistumisiaan ja oppejaan, joita on hankkeen aikana kokenut. Ennen pajaa alustalla äänestettiin, mitkä toimintamallit esiteltiin syvällisemmin vielä arviointipajassa yhteisesti kaikille.

 

Alustalla haluttiin ja saatiin tehostettua myös arviointipajapäivän työskentelyä. Arviointiprosessi opetti, että tähän vaiheeseen kannattaa varata reilusti aikaa, jotta arviointiin osallistuvat saavat rauhassa verkostoitua, jakaa osaamistaan ja oppia muilta.

 

 

Arvioinnin osa 2: Arviointipaja 10.4.2019

Arviointikokonaisuuden keskeinen osa oli hankeverkostolle toteutettu koko päivän mittainen arviointipaja, joka toteutettiin huhtikuussa Helsingissä.

 

 

 

Arviointipajan päivän kulku on kuvattu visuaalisesti yllä. Arviointipajassa päästiin heti päivän teemaan nopeasti käsiksi, kun orientoituminen päivään oli jo tapahtunut ennakkoon Howspace-alustalla. Päivä sisälsi kymmenkunta erilaista menetelmää, joiden kautta saatiin tietoa hankkeen toiminnasta. Näistä mainittakoon mm. Open Space-, World Café- ja Fish Bowl-menetelmät. Aamupäivällä opettajat- ja opinto-ohjaajat esittelivät hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja Pecha Kucha -menetelmällä. Osallistujat pääsivät kuulemaan mm. Minä brändinä -kurssista, lukion työelämäpolusta, lukioTET:stä, kielipassista, yhteistyömuodoista korkeakoulujen kanssa,  tulevaisuupäivän toteutuksesta ja tiimipedagogiikasta. Valitut toimintamallit äänestettiin etukäteen Howspace-alustalla.

Aamupäivä esittelyjen jälkeen oli helpompi lähteä arvioimaan hanketta kokonaisuutena, kun oltiin palautettu mieleen, mitä kaikkea hankkeen aikana on toteutettu. Iltapäivä keskityttiin pohtimaan sitä, missä hankkeessa on onnistuttu, missä on kehitettävää yhä ja miten kehittämistä jatketaan. 

 

Osallistujat jakoivat ideoitaan ja toimintamallejaan aktiivisesti ja rohkeasti. Jokainen ymmärsi, että oppiminen lähtee itsestä ja heittäytyi päivään mukaan keskustelmaan ja jakamaan osaamistaan. Tunnelma pajassa oli iloinen ja innostunut.

 

 

 

Arvioinnin osa 3: Visuaaliset tulokset

 

Päivän anti kiteytettiin visuaalisen fasilitoinnin avulla tiiviiksi tuloksiksi.  Arviointipajan työskentelyn lomassa visuaalinen fasilitaattori Maija Kotamäki kokosi päivän havaintoja ja ryhmien keskustelua isolle valkoarkille. Kotamäen työskentelyä tukivat ryhmien valitsemat keskeisimmät keskustelujen tulokset ja nostot, jotka valittiin ja kirjattiin post-it -lapuille.

 

Visuaalisessa fasilitoinnin tarkoituksena on piirustelun ja kuvien avulle tukea oppimista, vuorovaikutusta ja yhdessä ajattelua. Sen avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja käsityksiä. Tämä auttaa rakentamaan tilannekuvan hankkeiden kaltaisesta prosessista ja siinä, missä mennään tavoitteiden saavuttamisessa. Pajan tarjoama visuaalisuus tuki yhteistyön tekemistä ja yhteistä oppimista. Visuaalisuuden avulla saatiin käsitys yhdellä vilkaisulla kokonaiskuvasta – missä hankkeessa ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Visuaalisen tuloksien (kuva alla) rakentumista oli mahtava seurata päivän aikana – Kotamäellä oli huikea taito koota pajan keskustelua piirustukseksi seinälle.  

 

Arviointikokonaisuuden kiteytetyt ja tiiviit visuaaliset tulokset (yllä), alustalla syntyneet keskustelut ja pajan muut materiaalit toimivat innostavana työkaluna, kun hanketiimi, koordinaattorit ja ohjausryhmä suunnittelevat viimeisen hankesyksyn 2019 toimintaa, askelmerkkejä tulevaisuuteen ja valmistelevat paikallisesti lukioiden uusia opetussuunnitelmia.  

 

Palaute arvioinnista ja opit 

 

Arviointikokonaisuudesta saatu palaute oli positiivista. Kuvassa alla on koostettu arviointiprosessiin ja -pajaan osallistuvien palautetta. Yhteenvetona voi todeta, että prosessi oli onnistunut ja se tarjosi uuden oppimista, innostusta, vertaistukea ja työkaluja kehittämistoimintaan. 

 

Hankkeen arviointiprosessin tärkeimpiä oppeja hankkeen vetäjille oli: 

  • Suunnittele arvioinnin toteutus ajoissa - arviointia ei kannata jättää hankkeen loppuun. Kannattaa pohtia, voisiko vastaavan arviointikokonaisuuden toteuttaa hankkeen alussa ja keskivälissä?

  • Jätä riittävästi aikaa siihen, että arviointiin osallistuvat voivat orientoitua arvioitavaan kohteeseen.

  • Huolehdi, että kaikki keskeiset kohderyhmät ovat mukana arvioinnissa - ilman pajan lukiolaisia moni hyvä oivallus olisi jäänyt kuulematta.

  • Pohdi, millaiset menetelmät palvelevat omaa hanketoimintaa. Voisiko arvioinnin toteuttaa uudella tavalla?

  • Arvioinnissa voi myös oppia arviointimenetelmiä. 

  • Mieti, mitkä ovat raamit ja resurssit arvioinnin toteutukselle.

  • Pohdi tarkkaan, millaista osaamista tai tietoa arvioinnissa halutaan saada ja tuottaa, entä millaisessa muodossa tulokset halutaan, niin että ne innostavat toiminnan kehittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen. Pohdi, miten tuloksia hyödynnetään.

  • Arviointi voi olla hauskaa, innostavaa ja olla hyvä työkalu verkostoitumisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa.
     

Lämmin kiitos vielä kaikille arviointiprosessiin osallistuneille yhteistyöstä ja aktiivisuudesta! 

 

 

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

Kesätekemistä lukiolaisille – töitä tai uusia taitoja

January 14, 2019

1/1
Please reload

Recent Posts