Tunne Työ benchmarkingmatkalla Tukholman Ung Företagsamhet-messuilla

Meille luvattiin näyttävät messut ja käsinkosketeltavaa energiaa - saimme mitä lähdimme hakemaan; Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) Ruotsin finaalit pidettiin 6.-7.5.2019 Tukholmassa Stockholmsmässanissa ja Tunne työ järjesti messuille benchmarkingmatkan, jolle lähti 14 hankkeen koordinaattoria ja opettajaa.

 

 

Mukana reissussa; (vas.) Minna Rautiainen, Karoliina Kaita, Helmi Nurkkala, Anne Isotalo, Sari jokimies, Maija Flinkman, Jenni Korte, Jaana Björklund-Vuojala, Johanna Perkiö, Eeva Korhonen, Mira Kankkunen, Suvi Kytöharju, Joanna Ovaska, sekä Piritta Ekroth (kameran takana).

 

 

Ensimmäinen matkapäivä - lärarkonferens ja messujen avajaiset:

 

 

Lähdimme aamupäivän lennolla kohti Tukholmaa ja saavuimme messukeskukselle parahiksi lounaalle. Lounaan jälkeen oli "lärarkonferens" ja matkaseurue hajaantui kuuntelemaan seminaareja ja puheenvuoroja. Tapahtumassa kuultiin eri puhujia yrittämiseen keskittyvän opetuksen järjestämisestä sekä esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen tulevaisuudesta. Päiväkahvien ja pikaisen hotelliin kirjatumisen jälkeen varsinaiset messut alkoivat. Kuului torvia, kannustushuutoja, taputuksia ja tantereen töminää: mieleen tulivat jonkinlaiset klaanien kokoontumiset. Opiskelijat kannustivat toisiaan ja omia ryhmiään, energia nousi ja tunnelma tiivistyi jo ennen Victoriahalleniin pääsemistä. Salin ovien  avautuessa niin vieraat, kuin messuille ja finaaliin osallistuneet nuoret vaelsivat kannustuksen saattelemina omille paikoilleen katsomoon.

 

Tilaisuudessa palkittiin parhaimmat nuoret yrittäjät. Ensimmäinen palkinnon sai Mathjälp Uf Kungsholmenin lukiosta. Yritys ansaitsi liiketoimintakonseptillaan kultamitallin, koska se pyrki minimoimaan ruokahävikkiä toimimalla välittäjänä yksityisten toimijoiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen välillä. Seuraavat palkinnot menivät luovimmalle, kovimmin kasvaneelle, sekä parhaimmalla liiketoimintasuunnitelmalle. Palkittujen riemua ja muiden kannustusta oli ilo seurata.

 

Suomalainen benchmarkkaaja koki tapahtuman voimakkaasti; jo alusta lähtien nuorten innostus ja ylpeys omasta tekemisestä näkyi vahvasti. Aloitustilaisuudessa puhujina toimi isoja ruotsalaisia nimiä, joiden läsnäolokin kertoi jo paljon arvostuksesta nuoria kohtaan. Vaikuttavan, joskin äänekkään, aloitustapahtuman jälkeen oli vuorossa Lärarmiddag messukeskuksen ravintolassa. Illallisen jälkeen jokainen reissuun lähtenyt odottikin jo hartaasti huoneeseen pääsyä.

 

 

                                                                                                      Jenni Korte ja Minna Rautiainen (kuva: J. Korte) 

 

 

Toinen matkapäivä - NY:alumni Helmi Nurkkala ja messut:

 

Toisena matkapäivänä seurue heräsi odottavaisin mielin hotelliyön jälkeen ja orientoitui messuihin kuuntelemalla matkalla mukana olleen NY-alumni Helmi Nurkkalan puheenvuoron. aamupalan lomassa Helmi kertoi omasta NY-vuodestaan ja yrityksestään, joka näin muutamaa vuotta myöhemmin pyörii edelleen ja on aloittanut viennin Aasiaan. Vuonna 2015 neljä nuorta osallistui lukionsa Vuosi yrittäjä -kurssille ja perusti sen aikana yrityksen, jonka tuotteena on I`m Blue -mustikkalimonadi. Oikeanlaisen reseptin löytäminen vaati työtä ja nuorten vanhemmat ajoivat heitä hakemaan sopivia lasipulloja, joiden saaminen pienissä erissä tuotti aluksi haasteita. Ensimmäiset erät limonadia valmistettiin koulun kotitalousluokassa. Nuoret kertovatkin tuosta ensimmäisestä valmistuskerrasta verkkosivuillaan: "Valmistusmenetelmämme ja ajanhallintamme olivat vielä hiomattomia, joten päädyimme juoksemaan laatikot kainalossa viimeisen kymmenen sekunnin aikana koulusta ulos, juuri ennen kuin hälyttimet menivät päälle. Jos olisimme myöhästyneet, sakko olisi johtanut konkurssiin."

 

Opettajat ja koordinaattorit kuuntelivat intensiivisesti, kun Helmi kertoi yrityksen vaiheista. Myöhemmin he kehittyivät ja lopulta ulkoistivat tuotannon, sekä jakelun - mutta yritys on edelleen voimissaan. Helmeltä kysyttiin, aikovatko he pyörittää yritystä jatkossakin. Helmin vastaus antoi miettimisen aihetta: "Olemme oikeastaan saaneet yrityksestä sen, minkä halusimme." Yritys pyörii siis toistaiseksi, mutta vaikka projekti on tarjonnut huikeat mahdollisuudet, se on kuitenkin vain yksi projekti muiden mukana. Kukaan ei ota projektista saatua kokemusta pois, mutta siihen ei tarvitse myöskään jäädä kiinni - jos ei niin halua. Nuorten rohkeudessa ja joustavuudessa olisi monilla opittavaa. Toki Helmi koki heidän myös hyötyneen nuoruudestaan: NY-toiminnan kautta monet kokeneemmat halusivat auttaa nuoria ja saattaa heitä eteenpäin, mukana yrityksen menestyksessä onkin siis tuuria, mutta myös rankkaa työtä.

 

Helmin puheenvuoron jälkeen seurue siirtyi taas messukeskukselle ja hajaantui itseään kiinnostaviin toimiin. Messujen rinnalla pyörivät seminaarit ja työpajat, joihin oli mahdollista osallistua, mutta päivän odotetuinta antia oli messuilla kiertely. Voimakkaina teemoina näkyi niin teknologia, kuin kierrätyskin. Nuoret myivät uudelleenkäytettäviä suodatinpusseja, ananas-nahasta valmistettuja tuttivöitä, kuivatettuja banaanilastuja, tuluksia, rannekkeita, joiden tuotolla siivotaan merenrantoja, kännykän laturin tukilenkkejä, mobiilipelejä... Tuotteet oli nostettu viimeistellyn näköisille messupöydille näkyville ja nuoret myös mielellään kertoivat tuotteistaan. Hienoista tuotteista erottuminen tapahtui lähinnä puhujien persoonan kautta - hymy, halu kertoa tuotteestaan ja innostus omasta yrityksestä saivatkin vierailijat hankkimaan kotiinviemisiä.

 

Ero suomalaisiin NY-finaaleihin näkyi toki konseptissa; Suomessa nuoret esittelevät tuotteitaan kauppakeskuksessa todellisille asiakkaille ja Ruotsissa tapahtuma sijoittuu messukeskukseen. Kummassakin konseptissa on vahvuutensa, mutta on tapahtumien budjeteissakin eroja. Ruotsin messujen budjetti on noin kymmenkertainen Suomeen verratessa. Suomen finaaleja rakentaa 15 henkilöä, kun taas Ruotsissa NY:llä on henkilökuntaa kymmenkertaisesti. Ruotsissa NY:n henkilökunta on myös hajaantunut paikallista työtä tekemään. Herääkö muilla ajatusta siitä, että kyllä mekin Suomessa voisimme satsata nuorten yrittäjyyskasvatukseen hieman enemmän?

 

Tältä matkalta päälimmäiseksi mieleen jäi hyvä mieli ja muutamia oppeja: yrittämisen ei tarvitse olla niin vakavaa, kokemusta ei kukaan ota meiltä pois ja hymyllä pääsee pitkälle.

 

Kiitos mukana olleille onnistuneesta reissusta.

 
 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

Kesätekemistä lukiolaisille – töitä tai uusia taitoja

January 14, 2019

1/1
Please reload

Recent Posts