Robotiikan moraalipsykologiaa Vuosaaren lukiossa
Perjantaina 26.4. saimme Vuosaaren lukioon vieraaksemme kognitiotieteilijä, tutkijatohtori Michael Laakasuon. Vierailu kytkeytyi lukiomme teknologiapainotukseen liittyvään tekoäly ja etiikka – kurssiin. Laakasuo on viime aikoina ollut runsaasti julkisuudessa robotiikan moraalipsykologiaa ja keinoälyn etiikkaa koskeviin tutkimuksiinsa liittyen. Yle Areenalla on paraikaa katsottavissa Outouden laakso- dokumentti, jossa Laakasuo keskustelee asiantuntijoiden kanssa tekoälyn tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä moraalikysymyksistä. Tutkijatohtorin työpäivät ovat pitkiä, ja Laakasuo kertoikin pyrkineensä vähentämään vierailuja, mutta nuorille hän ei mielellään sano ei ja siksi suostui meidänkin kutsuumme. Kiitos tästä!
Luennon alkaessa auditorio oli täynnä nuoria. Aluksi Laakasuo kertoi tutkijan työstään, johon kuuluu monenlaisia tehtäviä lukemisesta, kirjoittamisesta ja koodauksesta tutkimuslaboratorion johtamiseen. Työpäivät venyvät usein 12- tuntisiksi. Tutkijan työ vaatiikin vahvaa sisäistä motivaatiota ja aiheelle omistautumista.
Laakasuo kertoi tieteen tekemisen periaatteista ja tieteellisten artikkelien kirjoittamisesta. Saimme kuulla myös hänen tutkimusprojekteistaan, joista yksi käsitteli arvojen ja persoonallisuuden piirteiden kytkeytymistä torjuvaan tai hyväksyvään asenteeseen tekoälyä kohtaan. Toisessa, hoitorobotteihin liittyvässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten ihmisen moraaliset arvioinnit muuttuivat esim. potilaan pakkolääkitsemistä koskevassa tilanteessa riippuen siitä onko lääkitsijä robotti vai ihminen.
Laakasuon mukaan tulevaisuuden teknologia, esimerkkinä vaikka edellä mainitut hoitorobotit, asettaa monet ammattiryhmät uusien haasteiden eteen ja meidän on tärkeää miettiä ajoissa näitä kysymyksiä ja sitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Siksi robotiikan moraalipsykologia ja keinoälyyn liittyvä keskustelu ja tutkimus ovat ajankohtaisia ja välttämättömiä juuri tässä ajassa.
Aiheet herättivät kuulijoissa runsaasti kysymyksiä. Jos aivot saataisiin kopioitua tietokoneelle, siirtyisikö tietoisuus? Voisiko ihmisen aivojen skannaaminen todella onnistua? Jos aivot skannataan koneelle, jatkavatko ne silti kehittymistään? Voivatko esim. toimivat kyberkädet tulla aivan yleisiksi? Miten tekoäly voisi vaikuttaa sodankäyntiin? Vaarantaako tekoäly työpaikat? Varmoja vastauksia näihin ei ole, mutta Laakasuon mukaan tekoälyn mahdollisuudet kasvavat eksponentiaalisesti ja esim. hoivarobottien kehittely etenee hyvää vauhtia. Kehitykseen liittyviä moraalisia kysymyksiä ja mahdollisia vaaratekijöitä, kuten esim. robottien moraalia ohjelmoivien tahojen motiiveja, onkin tärkeää miettiä etukäteen
Yleisöstä tulleen kysymyksen myötä Laakasuo kertoi myös omista kouluajoistaan ja tutkijan työhön johtaneista poluistaan. Hän kertoi olleensa yläasteella seiskan oppilas. Lukiossa oppitunnit menivät nukkuessa ja lukion päättötodistus oli sen mukainen. Lukion jälkeenkin vuosia kului lähinnä oman tajunnan tutkiskelussa. Lukion jälkeisiä vuosiaan Laakasuo kuvailee hukkaan heitetyiksi. Tätä tietä Laakasuo ei suosittele nuorille, vaan kehottaa ajoissa ymmärtämään opiskelun merkityksen. Nuoria hän kehottaa pitämään pään kylmänä ja näkemään sen hyvän mitä elämässä on: ystävyys, toveruus, rakkaus. Ja opiskelu, johon Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet.
Michael Laakasuo ja muutamia opiskelijoita luennon jälkeen.
Luennon jälkeen muutama opiskelija jäi vielä keskustelemaan aisantuntijavieraamme kanssa. Vielä viimeisten oppituntien jälkeenkin aulassa seisoskeli opiskelijoita keskustelemassa luennon herättämistä ajatuksista. Aihepiiri selvästi elää nuorten mielissä ja hyvä niin. Tästä sukupolvesta saamme uusia tieteentekijöitä niin keinoälyn kuin siihen liittyvien eettisten tutkimustenkin saralle.
