Helsingin Pelastuskoulu avasi ovensa Vuosaaren lukiolaisille

Tiistaina 30.10. kolmisenkymmentä Vuosaaren lukion psykologian opiskelijaa pääsi Tunne Työ -projektin puitteissa tutustumaan Helsingin Pelastuskoulun toimintaan. Pienen eksymisen jälkeen joukkomme löysi perille osoitteeseen Tyynenmerenkatu 1, jossa meitä oli ovella vastassa koulun rehtori Matti Waitinen. Kipusimme rakennuksen toiseen kerrokseen kuntosalilta näyttävään tilaan, jonka toisessa laidassa olivat tuolirivistöt meitä odottamassa.

Waitinen esitteli meille Pelastuskoulun historiaa ja organisaatiota. Pelastajatutkinnon voi Suomessa suorittaa Helsingin pelastuskoulussa tai Pelastusopistolla Kuopiossa. Helsingissä koulutukseen kuuluu yhden lukuvuoden mittainen Helsinki-lisä, jossa perehdytään mm. metrojen, satamien ja alusten, meritoiminnan, maananalaisten tilojen ym. turvallisuuteen. Jos Kuopiosta valmistunut pelastaja haluaa Helsinkiin töihin, hänen on suoritettava aiempien opintojen lisäksi myös tämä Helsinki-lisä.

Saimme kuulla myös vaatimuksista, jotka pelastajakouluun hakijan tulee täyttää. Hänen tulee olla nuhteeton, 18 vuotta täyttänyt, toisen asteen tutkinnon ja BC ajokortin omaava henkilö. Miehiltä vaaditaan myös varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen. Lisäksi kouluun pyrkivän pitää läpäistä fyysinen kuntotesti sekä soveltuvuuskoke.

Vuonna 2018 kouluun haki 152 opiskelijaa, joista 15 pääsi sisään. Karsivana kokeena toimii kuntotesti. Kuntotestin vaatimuksina on erilaisia lihaskuntotestejä, mm. istumaannousu minimivaatimuksena 34 krt/60s, penkkipunnerrus 45kg/60s/23krt ja uintitaito 200m/4min 45 sek. Lisäksi käsinkohontaa ja jalkakyykkyjä, sekä cooperin juoksutesti minimivaatimuksena 2800m. Hakijoiden joukossa naisia on yleensä 2-3, sisään heistä pääsee vain harva. Waitisen mukaan naisia on Pelastusopistosta valmistunut kolme. Haastavin osio naisille on Waittisen mukaan penkkipunnerrus.

Kuntotestien pohjalta valitaan 60 parasta, jotka haastatellaan. Haastatelluista valitaan 30 potentiaalista, jotka pääsevät puolitoista päivää kestäviin psykologisiin testeihin. Kysyimme psykologisten testien sisällöstä ja meille kerrottiin, että testit pyrkivät mittamaan mm.teknistä ratkaisukykyä, persoonallisuutta, ryhmätoimintaa, sosiaalisia kykyjä, hahmottamiskykyä, fobia-alttiutta ym. Testeissä on yhteensä 15 erilaista osiota. Testien pohjalta kouluun valitaan 15 opiskelijaa (+3 varasijalle). Hakijoille tehdään myös perusteelliset lääkärintarkastukset.

Pelastajakolutuksen opintoihin kuuluu sammutus- ja pelastustekniikan, palofysiikan, öljyntorjunnan ym. osaamisaineiden lisäksi myös yleissivistäviä aineita kuten historiaa, psykologiaa ja viestintää. Toisella lukukaudella opiskellaan myös mm. ensihoitoa ja sairaankuljetusta, vaarallisia aineita ja pelastusjohtamista. Pelastajatutkinnon jälkeen seuraa pakollinen oppisopimuskoulutus, jona aikana valmistaudutaan ensihoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi. Waitisen mukaan opinnoista noin 30% on teoriaa ja 70% käsillä tekemistä ja toimintaa.

Pelastuslaitoksella on noin 7500 pelastustehtävää vuodessa ja ensihoitotehtäviä moninkertaisesti, joten ihan turhaan ei pelastushenkilökuntaa kouluteta. Jokainen Helsingin pelastuskoulusta valmistunut saa myös työpaikan Helsingin kaupungilta. Palomiehen työrytmi on 24h töitä ja 3 vrk vapaata. Kuntoa pitää pitää korkealla ja Jätkäsaaressa näkeekin kuulemma usein aamuisin nuorten miesten porukoita sinisissä verkkareissaan lenkillä ennen kouluun menoa.

Waitisen mukaan mukaan pelastuskoulussa on upea yhteishenki ja toverilliset opettaja-opiskelijasuhteet. Siellä opettajat kouluttavat opiskelijoista työkavereita itselleen. Vierailun pohjalta jäi vahva vaikutelma siitä, että Helsingissä on hyvin koulutettua, sitoutuneita pelastusalan ammattilaisia. Ja kyllä, Helsingin Pelastuslaitoksen palomiehet pelastavat yhä myös puihin juuttuneita kissoja tai muuten pulassa olevia eläimiä, tätä varten on olemassa oma eläinpelastusyksikkö.

Vuosaaren lukio kiittää hienosta ja mielenkiintoisesta vierailusta!