Yritysjohtajat ja lukioiden rehtorit toistensa peileinä

Tunne Työ-hankkeen syksyn mittainen johtamisvarjostus-pilotti käynnistyi ja osallistujien yhteinen aloitustilaisuus järjestettiin elokuun lopussa Helsingin Yrityslinnassa NewCo Helsingin -tiloissa. Pilottiin mukaan lähteneet yhdeksän lukiorehtoria ja yhdeksän yritysjohtajaa tapasivat tilaisuudessa koko ryhmän kanssa ensimmäisen kerran. Paikalla oli rehtoreita kaikista hankkeen kaupungeista ja yritysjohtajia mm. Delingua Oy:stä, Aurelia Turbines Oy:stä sekä 3 Step IT Oy:stä.

Rehtorit ja yritysjohtajat yhdessä keskusteluringissä Helsingin NewCo:n tiloissa. Mukana Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo (toinen oikealta), joka fasilitoi johtamisvarjostusprosessia.

Innostusta ja uuden oppimista

Aloitustilaisuus käynnisti johtamisvarjostusprosessin onnistuneesti ja ilmapiiri oli päivän aikana innostunut. Osallistujat ovat sitoutuneita ja jakoivat heti avoimesti osaamistaan ja kokemuksiaan muille.

Tilaisuuden avasi Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen päällikkö Mervi Willman, joka kiitti osallistujia innostuksesta ja panostuksesta lähteä pilottiin mukaan.

Tilaisuudessa tutustuttiin ryhmän jäseniin, käytiin läpi mistä johtamisvarjostusprosessissa on kyse, toteutettiin haastetehtäviä sekä keskusteltiin erilaisista johtamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Energinen, vastuunkantaja, organisoitumisen mestari, kokenut johtamisen ammattilainen. Muun muassa näillä ja yllä olevan sanapilven sanoin varjostusparit kuvailivat toisiaan esitellessään varjostuspariaan muille osallistujille.

Päivän aikana pohdittiin erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhtäläisyyksiä ja eroja johtamisen näkökulmasta. Henkilöstöjohtamisen kysymykset koettiin olevan melko samoja niin lukioissa kuin yrityksissä. Osalle yritysjohtajia yllätti ensikohtaamisen perusteella kuitenkin se, kuinka paljon rehtorin työ sisältää henkilöstöjohtamista. Selkeänä erona yrityksien ja lukioiden johtamisessa havaittiin olevan aikakäsitys ja vuosikello sekä kunnallinen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, jotka ohjaavat johtamista erilailla oppilaitoksissa yrityksiin verrattuna. Myös organisaatiorakenne koetaan olevan lukioissa ja yrityksissä monella tavalla erilainen. Monet yrityksistä toimivat yhä useammin tiimiorganisaationa ja töiden projektimaisuus on entisestään kasvussa.

Päivän aikana osallistujat jakoivat konkreettisia tapoja toteuttaa esimerkiksi palkitsemista ja kehityskeskusteluita. Tiimiorganisaation kehittäminen, rohkeus yritysyhteistyöhön sekä tiimi-kehityskeskustelun pilotointi olivat muutamia asioita, joita rehtorit ja yritysjohtajat mainitsivat ottavansa mukaan ensimmäisestä tapaamisesta oman organisaationsa kehittämiseen.

Varjostus antaa mahdollisuuden uteliaisuuteen

Yhteisen aloitustapaamisen jälkeen varjostuspareilla oli edessään ensimmäinen varjostuspäivä. Varjostuspäivän aikana pareista toinen varjostaa toisen työpäivää ja tapaa tehdä työtä. Parit kirjoittivat päivästään ja kokemuksistaan vapaamuotoisen yhteenvedon muiden parien luettavaksi. Varjostuksessa oleellista on se, että varjo seuraa, ei puhu, vaan tekee havaintoja sekä merkintöjä, joihin voi palata päivän päätteeksi vielä yhdessä varjostettavan kanssa. Päivän aikana tärkeitä kysymyksiä ovat: miksi? mitä? miten? milloin? missä? mihin? kuka? kenelle? kuinka? Päivän ideana on peilata toisen työskentelytapoja omiin sekä löytää tätä kautta esimerkiksi eroja tai kontrasteja, joiden kautta voi oppia uutta omista työskentelytavoista.

Sibelius-lukion rehtori kävi varjostamassa Delingua Oy:n toimitusjohtajan Katja Virtasen työpäivää. (Kuva lainattu Delingua Oy)

Ensimmäisen varjostuspäivän havaintoja purettiin toisessa yhteisessä tapaamisessa Kallion korttelissa syyskuussa. Yritysten tilat ja avokonttorit sekä niiden merkitys esimiestyöhön herättivät keskustelua ryhmässä, sillä lukioiden tilat eroavat yritysten avokonttoreista suuresti. Osa rehtoreista kertoi ihailleensa sitä, miten yrityksen prosessit ja työtehtävät näyttäytyivät työntekijöille selkeinä ja työtä tehtiin dynaamisesti. Varjostajia yllätti sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutusten määrä päivän aikana ja ryhmässä keskusteltiinkin muun muassa siitä, millä keinoin esimiehellä ja johtajalla on mahdollisuus pitää kaikki kasassa, kun päivän aikana on useita eri kohtaamisia, joissa on oltava sosiaalisesti läsnä ja hereillä.

Varjostettavat kertoivat itse pohtivansa ja peilaavansa omaa tapaa tehdä työtä, kun paikalla oli toinen, joka havainnoi. Varjostajat kokivat erityisen antoisana sen, että päivä tarjosi tilaisuuden itse olla hiljaa ja antoi mahdollisuuden kuunteluun ja uteliaisuuteen. Osa varjostuspareista oli saanut päivän aikana myös tärkeitä verkostoja ja konkreettisia yhteistyöideoita tulevaisuutta ajatellen.

Johtamisvarjostus-syksy päätetään yhteisen illallisen kokkaamiseen

Toisen yhteisen lähipäivän jälkeen parit lähtevät uudelle varjostuskierrokselle, kun toinen pareista pääsee vuorostaan varjostettavan rooliin. Toisen varjostuspäivän kokemuksia jaetaan marraskuun alussa jälleen Helsingissä, kun koko ryhmä tapaa toistaiseksi viimeisen kerran. Varjostus-syksy päättyy yhteiseen kokkaustuokioon, jossa ryhmän jäsenet valmistavat yhteisen illallisen toisilleen ravintola Loopissa ja antavat toisilleen Varjoni johtajana -johtajakuvauksen parilleen historiallisen kauniissa Helsingin Lapinlahden maisemissa.

Mistä johtamisvarjostuksessa onkaan kyse?

Johtamisvarjostuksessa lukiorehtoreista ja yritysjohtajista on muodostettu yhdeksän varjostusparia, jotka vertaismentoroivat toisiaan. Syksyn mittaisessa pilotissa varjostuspareilla on henkilökohtaiset tutustumistapaamiset, kolme yhteistä lähipäivätapaamista kaikkien parien kesken sekä vähintään kaksi varjostuspäivää, joissa yritysjohtaja ja rehtori varjostavat toistensa työtä ja tapaa tehdä sitä. Tavoiteltavaa on, että varjostuspäivät vastaisivat rehtorin ja yritysjohtajan "tavallista" työpäivää tapaamisineen ja kokouksineen.

Pilotin tavoitteena on oppia muilta win-win -periaatteen mukaisesti sekä saada työkaluja toimintakulttuurin kehittämiseen ja johtamistyöhön. Kenties yrityksen ja lukion välille syntyy myös pitkäkestoinen kumppanuus.

Johtamisvarjostuksessa ovat mukana seuraavat yritykset:

SuoraTyö Oy, 3 Step IT Oy, Fazer Food Services Oy, Delingua Oy, Accenture, Lenovo Finland, Fennia-konserni, Raute Oyj, Aurelia Turbines Oy.