Tunne Työ-hanke tutustui Jyväskylän Lyseon lukion tiimipolkuun

”Jokainen osaa jotain ja yhdessä on enemmän”

Benchmarking-matkan toisessa vierailukohteessa pääsimme kuuntelemaan Jyväskylän Lyseon lukion rehtori Osmo Polaksen kokemuksia heidän koulussaan käytössä olevasta tiimioppimista. Polaksen luotsaama lukio on yksi Suomen suurimpia: ensi syksynä lukiossa aloittaa n.1200 opiskelijaa. Tätä on edeltänyt suuri fuusio. Jyväskylään on tulossa myös toinen suuri lukio. Lisäksi alueella toimii Norssin yksityinen parinsadan opiskelijan lukio.

Jyväskylän Lyseon uudistettu lukiorakennus kylpee valossa.

Lyseo lukion suosio on kasvanut viime vuosina eikä vähiten uusien upeiden tilojen ansiosta, joita on saneerattu 38 miljoonalla eurolla. Kaikki halukkaat eivät enää mahdu opiskelmaan tiimipolku-vaihtoehtoa. Lyseon lukiossa on 75 opettajaa ja neljä opinto-ohjaajaa. Kenelläkään ei ole oma työhuonetta tai työpistettä. Koko opetushenkilökunta on siirtymässä vuosityöaikaan.

Miksi Jyväskylän Lyseon lukiossa on sitten siirrytty tiimilähtöisyyteen?

Tiimiopettajuuden juuret ulottuvat vuoteen 2010, jolloin opiskelijoille tuli jo hakuvaiheessa mahdolliseksi valita tiimipolkumahdollisuus. Muita mahdollisia polkuja ovat luonnontiede- ja yrittäjyyspolku. Lukiossa toteutettiin oppirajat ylittävää opetusta ensimmäisenä Suomessa.
Koska Lyseon lukio on suuri, 75 opettajan fuusiolukio, johdon haasteeksi ovat nousseet erilaiset toimintakulttuurit; tavat ja tottumukset. Yhteenliittymiseen ja muutokseen liittyi paljon pelkoa. Päätettiin hakea Opetushallitukselta rahaa (eBig-hanke). Yksi hankkeen tavoitteista oli tiimimäisen toimintakulttuurin kehittäminen. Saadulla rahalla (140 000 €) pystyttiin kouluttamaan opettajia. Täysin mutkatonta yhteisten toimintaperiaatteiden luominen ei ole ollut. Yhteistyössä ja viestinnässä oli haasteita ja muutos vie aikansa, mutta on Polaksen mielestä valittu tie on ollut ehdottomasti oikea ratkaisu.

Jyväskylän Lyseon lukiorehtori Osmo Polas esittelee valoisaa ja avaraa työpaikkaansa.

Minkään uuden tuominen käytäntöön ei ole helppoa. Siitä seuraa epävarmuutta ja vastustusta. Johdolle tämä tarkoitti sitä, että piti edetä varovaisesti ja tarkoin miettiä, kuinka asian saa markkinoitua kentälle. Kun Lyseon lukion ensimmäiset 20 opettajaa selvisivät Tiimiakatemian viiden päivän koulutuksesta, Polas huokaisi helpotuksesta: hankerahoituksella koulutettu nk. 1.aalto piti tiimikoulutuksesta kovinkin ja positiivinen asenne levisi koulussa. ”Joillekin opettajille yhteistyö vain on kovin vaikeaa”, toteaa Polas. ”Asenneilmasto muuttui, kun 20 ensimmäistä oli käynyt koulutuksen ja hyvä pöhinä levisi koululla. Toiseen aaltoon halusi mukaan jo 30 opettajaa.” Tärkeää olisi luoda tiimitoiminnalle oma kieli, jotta sana ”tiimi” ei kuulostaisi kirosanalta.

Polas näkee Tunne Työ -hankkeen mainiona mahdollisuutena kouluttaa opetushenkilöstöä tiimioppimiseen sekä tiimiopettajuuteen.

Oppiaineiden integrointia

Tiimiluokassa ei ole pulpetteja. Oppimistavassa korostuvat vuorovaikutus, tutkiva asenne ja oman vastuun kantaminen. Kaikki joutuu toimimaan ja roolit ja vastuut on jaettu.

Tiimissä on 3-5 opiskelijaa ja opiskelijat työskentelevät pysyvästi näissä tiimeissä ja harjoittelevat tiimityötä. Tiimipolulla osa lukiokursseista yhdistetään 2-4 kurssin ilmiöpohjaisiksi paketeiksi. Esimerkiksi Kultsi-kokonaisuus on nielaissut HI4, AI5, EN5 ja KU4 kurssit. Tiimityöskentelyssä hyödyksi on uusien pedagogisten työkalujen ja teknologian laajamittainen käyttö. Uudenlainen opetuskulttuuri vaati myös uudenlaisten arviointitapojen toteuttamisen, jolloin arvioidaan muun muassa tiimituotosta ja toimintatapoja.

Erittäin onnistuneena esimerkkinä Polas esittelee Hackathon-tapahtuman, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston ja JAMKin kanssa. Tapahtumaan osallistuu kaikilta koulutustasoilta tiimejä, jotka ratkovat yritysmaailman ongelmia 2 päivän ajan.

Haasteitakin on ja kaikille tiimipolku ei sovellu. On tärkeää vahvistaa tiimiytymistä alussa, sillä tavoitteena on muodostaa opiskelijayksikkö tuntemattomien ihmisten kanssa vuodeksi. Kannattaa myös tarkkaan miettiä, missä kohtaa tiimit muodostetaan ja miten ne valitaan. Kaikilta yhdessä tekeminen ei vain luonnistu ja joillekin on erityisen hankalaa se, että ”opettaja ei opeta”.

Myös opettajat ja opot työskentelevät tiimeissä.

Myös Jyväskylän lyseon opetus- ja ohjaushenkilöstö toimii tiimeissä ja ryhmissä. On opetiimejä ja tiimikahviloita. Tiimimestari, tiimikisälli ja rehtorit muodostavat X-tiimin. Vuosikellon käyttö on tiimiopettamisessa kriittisen tärkeää. Viikkoinfot, jaksokahvit, opettajainkokoukset, Vesot, Kikat ja YSit on saatava vuosikelloon jo toukokuussa.

Tiimipolun hyödyt on nähty niin merkittäviksi, että tavoitteena on kehittää koulutusta niin, että tiimikurssi tulee kaikille opiskelijoille opintojen alkuun: eli tiimitaidot tulevat käyttöön kaikille opiskelijoille. Tiimityön ja oppivan organisaation lisäksi toiminnan tavoitteina ovat dialogi ja yhteisen vision kirkastaminen

Jyväskylän lukion tiimikurssit:

Tavoiteena ulkomailla toteutettava työelämälähtöinen projekti