Lukioiden työelämäyhteistyö vauhtiin hankkeen aloitusseminaarissa

August 30, 2017

​Helsingin kaupunki hallinnoi hanketta ja siinä mukana neljä lukiokoulutuksen järjestäjää: Espoo, Vantaa, Lahti ja Lappeenranta. Mukana ovat myös Saimaan ammattikorkeakoulu, Perho Liiketalousopisto ja Nuori Yrittäjyys ry.

 

Hankkeessa luodaan ja pilotoidaan lukiokoulutukseen soveltuvia työelämäyhteistyön malleja sekä lisätään opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista. Tavoitteena on, että opiskelijoiden koulutus- ja urasuunnitelmat vahvistuvat lukio-opintojen aikana. EU-hankkeen kokonaisbudjetti on 1,7 miljoonaa ja sen kesto on vuoden 2019 loppuun.

 

Toimialajohtaja Liisa Pohjolainen avasi tilaisuuden toteamalla, että monien muutosten myötä myös lukiokoulutuksen on aika uudistua. ”Tämä on merkittävä kehittämishanke, odotukset ovat suuret, mutta uskon, että tällä verkostolla saadaan pysyviä tuloksia lukion rakenteisiin”.

 

TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen nosti esiin tulevaisuuden työelämän luonteen: ”Nuoria odottaa keskimäärin 5 alanvaihtoa ja 17 ammattia.”

 

Kun koulu loppuu -tutkimuksesta käy ilmi, että uraohjausta on lukiossa liian vähän ja se keskittyy vahvasti viimeiseen vuoteen. Lukiolaiset kokevat saavansa ohjausta kohtalaisesti jatko-opintoihin (45 %), mutta heikosti uravalintoihin (31 %). Kasvava trendi on, että yhä useampi lukiolainen pitää välivuoden YO-kirjoitusten jälkeen. Erityisen epävarmoja urasuunnitelmistaan ovat tytöt. Lisäksi nuorten uravalinnat ovat edelleen hyvin sukupuolisidonnaisia.

 

 Liisa Tenhunen-Ruotsalainen käsitteli tulevaisuuden työelämää.


Urasuunnittelutaitoja voi opetella

 

Vuoden 2017 palkittu opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan yhteislyseon lukiosta korosti, että urasuunnittelutaidot ovat opittavissa olevia metataitoja. Oleellista on tiedonhaku, itsereflektointi ja -arviointi sekä yhteiskunnan ja työelämän tilanteen seuraaminen. Uraohjaus on aloitettava ensimmäisellä opo-kurssilla heti lukio-opintojen alussa vaikka nuoret saattavatkin kysyä: ”Miksi taas mietitään? ”Juurihan tein valinnan tulla lukioon”.

 

Helena lähtee omassa ohjaustyössään liikkeelle mahdollistamisen kautta, laajalla vaihtoehtojen skaalalla ja siitä yhdessä nuoren kanssa kaventaen vaihtoehtoja kolmannen vuoden keväälle. Keskeistä on omien vahvuuksien tunnistaminen. Tutkimusten mukaan 2/3 ihmisistä ei tunnista omia vahvuuksiaan ja kehittymisen kohteitaan, joten työsarkaa on meillä kaikilla.

 

Helena Kasurinen ja urasuunnittelun viitekehys.


Miten tiimioppista voisi hyödyntää lukiokoulutuksessa?

 

Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas esitteli Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden erikoisyksikön, jossa tradenomin koulutusohjelma (kesto 3,5 vuotta, laajuus 210 opintopistettä) toteutetaan tiimioppimisen periaattein.

 

Tiimioppiminen perustuu yhteiselle keskustelulle eli dialogille. Yksilön oppiminen laajenee ensin tiimin osaamiseksi ja myöhemmin koko organisaation osaamiseksi.

 

”Tiimioppimisen syvin olemus on uskallus saada omat ajatukset esille” kiteytti Ulla Luukas. Opettajat ovat valmentajia, jotka tukevat työryhmien kasvua ja kehitystä kohti huipputiimiä. Opiskelijat työskentelevät noin 10 hengen tiimeissä tekemällä erilaisia projekteja eri asiakkaille. Teoriaosuus hankitaan lukemalla kirjoja ja artikkeleja. Niitä referoidaan ja peilataan opittua olemassa oleviin asiakastilanteisiin.

 

Pohdittavaksi jää, miten tiimioppisen periaatteita voisi soveltaa tiukkatahtisessa lukion kurssi- ja jaksojärjestelmässä?

Teematyöpajoissa ideat liikkeelle

 

Iltapäivän työpajoissa kuultiin alustuksia hyvistä käytännöistä: Perho Liiketalousopiston työelämäyhteistyön mallista, työn tekemisen uusista malleista yrittäjän silmin sekä Turun hallinnoiman LukioTEKO -hankkeen kokemuksia.

 

Alustusten jälkeen työstettiin konkreettisia ideoita, millaisten toimintamallien avulla lähdetään lisäämään työelämälähtöisyyttä lukiokoulutuksessa. Tarkastelun kohteena olivat esimerkiksi opiskelijoiden TET-päivät, opettajien Työelämätreffit ja OPO2-kurssin sisällöt.

 

 Ideointia teematyöpajassa.

 

Keskustelua käytiin myös lukiokurssien tuunaamisesta niin, että kursseja suunnitellaan ja toteutetaan tiiviimmässä yhteistyössä muiden aineenopettajien sekä yritysten ja järjestöjen kanssa. Yhtenä esimerkkinä syntyi yrityshistoriikki, jossa yhdistyisi historian ja yhteiskuntaopin opinnot mielekkäällä tavalla ja samalla yrityksen taival tulisi dokumentoitua tuleville sukupolville.

 

”Tavoitteet ja askelmerkit ovat nyt selvillä, ei muuta kuin kääritään hihat ja ryhdytään hommiin” totesi projektipäällikkö Suvi Kytöharju päätössanoissaan. 

 

 

Teksti: Ulla Juhanko

Kuvat: Susan Tuulosniemi
 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

Kesätekemistä lukiolaisille – töitä tai uusia taitoja

January 14, 2019

1/1
Please reload

Recent Posts